Metsokeskustelu porisee kuumana - virheelliset tiedot hämmentävät soppaa

Suomen riistakeskus on myöntänyt luvan ottaa kiinni 40 metsoa Keski-Suomesta. Kiinniotetut linnut kuljetetaan tutkijoiden käyttöön Puolaan.

Heikki Taskisen Annika-tytär pitelee isänsä pyytämää metsoa. Metso on suurin, jonka Heikki Taskinen on koskaan saanut saaliiksi. Kuva: Heikki Taskinen. Anne Mietala

Anne Mietala

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan FinnHuntingin Oy:lle ottaa kiinni 40 metsoa ja kuljettaa ne elävinä Puolaan. Yhteensä 17 400 hehtaarin suuruinen pyyntialue sijaitsee yhdeksässä eri osassa Keski-Suomessa.

Pyyntiluvasta on rajattu pois Kannonkoski-Kivijärvi riistanhoitoyhdistyksen sekä Kinnulan ja Pihtiputaan riistanhoitoyhdistysten alueet. Näillä alueilla on muuta Keski-Suomea heikommat metsokannat.

- Tuntuu siltä, että metsokeskustelu käy aika kuumana ja usealta taholta levitetään ihan väärää tietoa. Sellainen ei pidä lainkaan paikkaansa, että pohjoisesta Keski-Suomesta pyydettäisiin metsoja, tai että siihen käytettäisiin Metsoparlamentin varoja, tai että Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri olisi hankkeessa osallinen, oikaisee Kannonkosken-Kivijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja, riistamestari Heikki Taskinen. <story-element type="paragraph">Asiallinen tutkimus

Taskinen on perehtynyt puolalaiseen metsohankkeen hankeselvitykseen. Taskinen ei näe yhtään syytä, miksi Suomen pitäisi lyödä kapuloita rattaisiin.

- Tuntuu tyhjänpäiväiselle meuhkaamiselle se, mitä tästä ihan normaalista riistantutkimusten yhteistyöstä on saatu aikaan.

Metsot viedään Suomesta Puolaan tutkijoiden käyttöön eli niitä ei metsästetä eikä niillä tehdä bisnestä. Euroopan unioni rahoittaa tätä kansainvälistä tutkimusta viidellä miljoonalla eurolla. Siirtoistutukset toteutetaan osana EU:n Life+ -hanketta, jonka yhteydessä on muun muassa parannettu metson elinympäristöjä, pyydetty pienpetoja ja järjestetty metsoon liittyvää koulutusta. Hankkeen aikana on aikaisemmin siirretty metsoja Puolaan Ruotsista.

<story-element type="paragraph"> Panta kaulassa metsään

Puolassa osalle aikuisista linnuista asennetaan seurantaa varten tutkapanta, minkä jälkeen ne lasketaan takaisin luontoon kahdelle eri alueelle, joista kummankin pinta-ala on noin 70 000 hehtaaria. Tutkijoiden tavoitteena on selvittää, miten metsojen siirtoistutukset onnistuisivat parhaiten. Tarhassa kasvatettujen metsojen siirtoistutukset eivät ole onnistuneet kovin hyvin.

- Taustalla on iso joukko erittäin kovan luokan metsotutkijoita. Heidän tutkimustensa mukaan mitään geneettistä ongelmaa asiassa ei ole. Tämä on erittäin myönteinen hanke, jossa meidän kannattaa olla mukana. Muutamien vuosien päästä me suomalaisetkin saatamme hakea Life-rahaa metsäkanalintujen tutkimuksiin, arvioi Heikki Taskinen.

Poikkeuslupa metsojen pyytämiselle on voimassa ajalla 2.4.2016-31.5.2016. Metsoja pyydetään UPM:n mailta.

Kommentoi